Suomeksiin Englishпо-русски
Kassalla

 

Naisilta pääsy kielletty!
Tämmöiseen otsikkoon törmäsin jokin aika sitten selatessani vanhaa Maaseudun Tulevaisuus (3.6.2016) –lehteä. Artikkelissa muisteltiin kultaista 60-luvun suomalaista ravintolaelämää. 1960-luvulla väkeviä sai anniskella vain aterian yhteydessä. Ateriaksi saatettiin tulkita esimerkiksi asiakkailta toiselle kiertävä voileipä. Miehillä piti olla puku ja kravatti. Sandaalit ja farkut oli kielletty. Naiset eivät saaneet mennä ilman miesseuraa ravintolaan, koska ravintolan maine olisi ollut vaarassa. Jos ravintoloiden mainetta haluttiin suojella pitämällä yksinäiset naiset poissa, niin myös maalaisia haluttiin varjella viinan kiroilta kieltämällä ravintolat maaseudulla. Turistipaikoilla saattoi olla ravintoloita, mutta maalaisilla ei ollut sinne asiaa. ”Esimerkiksi jos joku kirjailija asui maalla ja meni kavereineen ravintolaan, kavereille tarjoiltiin alkoholia, mutta ei hänelle, Rehtori Mirja Sillanpää kertoo. Hän tuntee suomalaisen ravintolahistorian hyvin, koska on väitellyt 1900-luvun ravintolakulttuurista ja kirjoittanut aiheesta kirjan.

Ravintolan viinikellari
Alko aloitti ensimmäisenä 60-luvulla olutravintolakokeilun ja perusti neljä ravintolaa, joissa myytiin olutta eikä ruokailupakkoa ollut.

Jos alkoholin myynnistä kiistellään nyt, niin on siitä kiistelty aiemminkin. Pekka Kuusen väitöskirja 1950-luvulta kertoo, miten olot maaseudulla olivat kurjat, kun siellä keitettiin pontikkaa ja juotiin korvikeviinaksia. Alko keksi olutravintolakokeilun ja perusti Kantaravintolat Oy:n. Vuosina 1964-65 maaseudulla oli neljä tämmöistä ravintolaa. Niissä myytiin olutta eikä ollut ruokailupakkoa. Kokeiluun oltiin tyytyväisiä. Salapoltto ja juopumispidätykset vähenivät. Vuonna 1967 Alko lähetti Suomen Hotelli- ja Ravintolaliitolle kirjeen, että nainen asiakkaana ei pilaa ravintolan tasoa. Kun keskiolut vapautui vuonna 1969, maaseudulle alettiin perustamaan keskiolutbaareja. 60-luvulla syntyivät ensimmäiset pizzeriat.

Löysin tähän samaan aiheeseen liittyen Kaleva.fi –sivustolta keskusteluketjun, jossa muistellaan mitä lukijat muistavat Suomen tiukasta alkoholipolitiikasta.

”Kirkkaita juomia kuten Kossua ja vodkaa ei saanut anniskella kuin snapseina ruoan kanssa. ”Värillisistä” tavallisin oli jaloviina, jota sai vichyveteen sekoitettuna. Muita kuin kirkkaita juomia ei saanut ottaa paljaaltaan, lukuun ottamatta konjakkia kahvin kanssa.”

”Oluita ja viinejä ei vielä 50-luvulla juurikaan juotu. Pakollisen ruokailun päälle sai yleensä vain 2 tai 3 ”paukkua”, otettiin ne mahdollisimman väkevinä. Laki oli sen verran väljä, että ruoaksi katsottiin myös voileipä, jos sen päällä oli muutakin kuin voita tai margariinia. Läheskään aina voileipiä ei syöty, vaan ne saattoivat kiertää keittiön kautta pöydästä pöytään.”

”Portsari katsoi tiukasti silmiin ja sanoi: "On tullut pohjaa otettua". Ja siihen tyssäsi sisäänpääsy. Portsareiden kyky nähdä yhdenkin oluen tai muun ottaminen pohjaksi oli ilmiömäinen. Ruokailupakosta huolimatta grogeja ei tarjoiltu kovin montaa, koska ravintolassa ei saanut humaltua. Tarjoilijat pelkäsivät Alkon tarkastajia. Epäilyttävimpiä olivat pelkän kahvin tilanneet, koska sellainen saattoi olla tarkastaja.”


Ravintolan tunnelmaa
60-luvulla naiset eivät saaneet mennä ilman miesseuraa ravintolaan, koska ravintolan maine olisi ollut vaarassa.

Näistä ajoista on onneksi päästy jo aika pitkälle, kun naiset saavat mennä ravintolaan ilman miesseuraa. Ja maaseuduillakin on ravintoloita, joiden palveluja myös paikalliset asukkaat saavat käyttää. Ravintolaan voi mennä pelkästään humalanhakuisesti, kun drinkkejä saa ilman voileipääkin. Portsareidenkin rooli ovella on tainnut muuttua enemmän asiakaspalvelijan rooliin kuin ”portinvartijan”. Ja sisään ravintolaan pääsee niin farkuissa kuin sandaaleissakin. Luulen, että kravattikaulassa olevia pukumiehiä tapaa useammin lounasravintolasta kuin anniskeluravintoloista viikonloppuisin.

Syksy tekee tuloaan ja pikkujoulukausi lähestyy. Kesällä julkisuudessa keskusteltiin paljon Suomen uudistuvasta alkoholilaista ja sen tuomista eduista ja haitoista. Eduskunnassa on tehty uusi esitys alkoholilaista, jossa on hieman löyhennetty nykyistä alkoholilakia. Alkoholilain käsittely alkaa eduskunnassa nyt syksyllä. Uuden lain on tarkoitus astua voimaan ensi vuoden alussa. Jos hallituspuolueiden pohjaratkaisu hyväksytään, muun muassa nämä asiat muuttuvat: limuviinoja, aitoa lonkeroa, vahvempia siidereitä ja nelosolutta saa myydä ruokakaupoissa, kioskeissa ja huoltoasemilla, ravintolat voivat myydä ulos yhtä vahvoja juomia kuin kaupatkin, panimot voivat myydä suoraan kuluttajille, happy hour –tarjoukset ovat jälleen sallittuja, juomavalikoiman sekä aukioloajat voi ravintola itse päättää, voi tilata juomia vaikka kuinka paljon kerralla ravintolassa, tuplaviskin tilaaminen onnistuu, Alko saa pitää liikkeensä tunnin pidempään auki ja anniskelualueiden tarkat rajat poistuvat tapahtumissa.

Pikkujoulukausi lähestyy..


Uudistus poistaa paljon byrokratiaa ravintoloitsijoilta ja tekee liiketoiminnan harjoittamisen helpommaksi. Jokainen, joka on hakenut Valviralta anniskelulupia tietää kuinka monimutkainen ja tarkka kyseinen prosessi on. Ja moni meistä tietää kuinka ärsyttävää asiakasnäkökulmasta on, jos tapahtumissa pitää pysyä tietyn ravintolan ”karsinassa” ja kaverit ovat toisessa ”karsinassa”.

Jäädään mielenkiinnolla odottamaan, että miten eduskunnassa äänestetään ja mihin suuntaan mennään. Tuskin kuitenkaan palataan kultaiselle 60-luvulle!

 

Maarit Lunkka

Maarit Lunkka
Myyntipäällikkö

Maarit toimii Finnposilla ravintolajärjestelmien myyntipäällikkönä. Hänen työtuolinsa sijaitsee Vantaan konttorilla.
Kategoriat: