Suomeksiin Englishпо-русски
Kassalla
Olen työskennellyt Finnposilla taloushallinnossa reilut 10 vuotta ja nähnyt monenlaisia haasteita työympäristössä. Työelämässä haasteita käsitellään varmaan useimmin omissa kuppikunnissa, joissa käännetään ja väännetään negatiivisia asioita. On myös teetetty kyselyitä, joissa on selvitetty että mikä / mitkä asiat työpaikalla vaatii parantamista. Näitä on sitten pohdittu tiimeissä, mutta kieltämättä muutokset ovat jääneet melko vaatimattomiksi.

Aloitin Helsingin Psykoterapiainstituutissa Ratkaisukeskeisen lyhytterapeutin opiskelut 03/2016 ja valmistuin marraskuussa Ratkaisukeskeiseksi Lyhytterapeutiksi. Ratkaisukeskeisen terapian periaatteet ovat hyvin yksinkertaiset. Kyseessä on lähestymistapa, jossa ongelmia ratkotaan siten, että ei keskitytä ongelmiin tai niiden taustojen ymmärtämiseen vaan pikemmin tavoitteisiin, sekä keinoihin, joiden avulla tavoitteet voidaan saavuttaa. Terapiassa asiakkaan kanssa puhutaan siitä, miten he haluaisivat nähdä edistyvänsä, missä määrin edistystä on jo tapahtunut ja mitä he ovat jo tehneet sen eteen. Ratkaisukeskeisestä terapiasta voisikin käyttää myös nimeä ”edistyskeskeinen lähestymistapa.”


Reteaming1

Ratkaisukeskeisessa terapiassa ongelmia ratkotaan tavoitteiden kautta


Ratkaisukeskeinen lähestymistapa perustuu sille filosofiselle taustaoletukselle, että asiakkailla on kädessään ongelmansa ratkaisun avaimet vaikka he eivät useinkaan ole tietoisia siitä. Terapeutin tehtävä on auttaa asiakasta saamaan yhteys omiin ratkaisuideoihinsa sekä tukea ja rohkaista häntä panemaan ne käytäntöön.

Reteaming on monikäyttöinen, vaiheittainen etenevä ongelmaratkonnan ja kehittämisen prosessi. Se auttaa rakentamaan riittävän motivaation ja hyvän yhteistyön toiminnan kehittämiseen. Se soveltuu nimenomaan käytettäväksi tilanteisiin, joissa työyhteisö haluaa parantaa toimintaansa. Prosessi soveltuu niin kehittämiseen, ongelmien ratkomiseen ja erilaisten muutosprosessien ohjaamiseen. Menetelmä koostuu 12:sta loogisesti etenevästä vaiheesta.


Reteaming

Reteaming on monikäyttöinen, vaiheittainen etenevä ongelmaratkonnan ja kehittämisen prosessi.


Reteaming-menetelmän vahvuuksia on mm. seuraavat asiat:

  • luo toiveikkuutta
  • kasvattaa motivaatiota
  • vahvistaa ja lisää luovuutta ongelmien ratkaisemisessa
  • lisää keskinäistä arvostusta

Reteaming-prosessin askeleet lyhyesti:

1. Haaveiden / unelmien kuvaaminen
-> Mieti millaista työ(elämä) olisi muutoksen jälkeen? Miltä tavallinen työpäivä näyttää? Minkälaisia eroja näet verrattuna entiseen?


2. Tavoitteen valitseminen
-> Tavoite eroaa unelmasta siten, että se on tarkennettu kuvaus siitä, mikä vie meitä kohti unelmaamme. Ensin voidaan listata kaikki tavoitteet paperille. Tämän jälkeen ohjeena on valita kaikista tavoitteista se, mikä todennäköisemmin edistäisi muita tavoitteitasi. Kärjistetysti, mikä ongelmista on se perimmäisin, jonka seurausta muut ongelmat ovat. Samaan aikaan voidaan toki työstää useampaakin ongelmaa / tavoitetta.


3. Kannustajien hankkiminen
-> Retaming-prosessi rakentuu yhteistyölle, jossa kaikilla osanottajilla on merkittävä rooli. Heidät nähdään ennen kaikkea kannustajina ja tukijoukkona, joka auttaa ja edistää asianomaisia saavuttamaan tavoitteensa. Myös he voivat tarjota henkistä tukea, hyödyllisiä ideoita ja ehdotuksia ja heidänkin mielestään tavoite on tärkeä. Suhde kannustajiin on aina kaksisuuntainen.


4. Tavoitteen hyötyjen kartuttaminen
-> Tavoitteen kiinnostavuus on suoraan verrannollinen siihen hyötyyn, joka sen saavuttamisesta arvioidaan saatavan.”

-> Motivaation yksi keskeisistä tekijöistä on tavoitteen kiinnostavuus.: se, että tavoitteella on arvo ja se, että se on haluttava. Käytännössä tämä merkitsee sitä, että tavoitteen saavuttamisesta on hyötyä niin itselle kuin muille. Tässä kohtaa voisi pohtia mm. seuraavia asioita:

  • Miksi tämä tavoite on tärkeä meille?
  • Mitä myönteisiä vaikutuksia tavoitteen saavuttamisella tulisi olemaan meille?
  • Mitä muita myönteisiä vaikutuksia sillä olisi?
  • Mitä uusia mahdollisuuksia tavoitteen saavuttamisesta voisi seurata?
  • Kuka muu hyötyisi siitä?


5. Jo tapahtuneen edistyksen kartoittaminen
-> Pyritään saamaan selville minkälaista edistymistä on jo tapahtunut ja mistä sen huomaa. Voidaan myös miettiä, miltä asiat näyttävät puolen vuoden kuluttua. On tärkeää tuoda muutos näkyviin. Mitä selkeämpi kuva muodostuu niistä askelista tai välivaiheista, joiden kautta tavoitteeseen edetään, sitä helpompi on tulla tietoiseksi siitä, mitä tulee tehdä tavoitteen saavuttamiseksi.


6. Onnistumisen kriteerien asettaminen
-> Kirjataan ylös mitä täytyy tapahtua, että ollaan tyytyväisiä tavoitteiden saavuttamiseen, esim. aikataulut, määrät, budjetti jne.


7. Muutosprosessin vaikeaksi toteaminen
Riskien ja haasteiden kartoitus. Epäilykselle ja kritiikille on annettava tilaa. Avointa keskustelua.


8. Onnistumisen uskon kasvattaminen
Vaihe, jossa pohditaan sitä, miksi kaikista haasteista huolimatta luotetaan siihen, että tavoite on saavutettavissa. Tehtävä, jossa työryhmän jäsenet listaavat toistensa sellaisia kykyjä ka myönteisiä ominaisuuksia, joista on hyötyä tavoitteen saavuttamisessa, on koettu hyödylliseksi ja voimaannuttavaksi. Voimavarojen huomioiminen ja esille tuominen.


9. Lupausten antaminen
Tärkeä osa prosessia jolla varmistetaan että halutut ja toivotut muutokset toteutuvat käytännössä.


10. Edistyksen seuraaminen
Kokoukset ja palaverit, asioiden dokumentointi, yhteenvedot


11. Vastoinkäymisiin varautuminen
-> On hyvä muistaa, että vastoinkäymiset ovat luonnollinen osa myönteistä muutosprosessia. Vastoinkäymiset kuuluvat elämään eikä niihin ole aina mahdollista varautua etukäteen. Sen sijaan on mahdollista tietoisesti pyrkiä kehittämään sellaista yleistä asennoitumista vastoinkäymisiin, joka auttaa suhtautumaan hyväksyvästi ja selviytymään niistä. Saattaa olla, että prosessin varrella pitää tarkastella tavoitetta, eli onko se esim. riittävän merkityksellinen, mikäli edistystä ei tapahdu. Entä ovatko valitut toimenpiteet oikeita? Kaivataanko lisäresursseja? Mitä hyvää takapakista voi oppia?


12. Onnistumisten juhlistaminen ja ansion jakaminen
-> Ansionjako on polttoainetta muutoksen moottoriin. Analysoikaa onnistumista, kertokaa muutoksesta, jakakaa ansioita ja olkaa ylpeitä saavutetuista tavoitteista!

Nina Helin

Nina Helin
Laskenta-assistentti

Nina työskentelee Finnposin Tampereen toimistolla taloushallinnon työtehtävissä. Hän on lisäksi kouluttanut itsensä ratkaisukeskeiseksi lyhytterapeutiksi Helsingin Psykoterapiainstituutissa.
Kategoriat: